Nykyään paremmin tunnettu vain etunimellään Shiro. Syntyi maaliskuussa vuonna 1710 Japanissa jalosukuisille vanhemmilleen Hideolle ja Dan Bille. Jaloverinen vampyyri ja perheensä esikoinen omaten kaksi nuorempaa sisarusta Yona ja Raijiro. Shiro on puoliksi japanilainen isänsä puolelta ja puoliksi korealainen äitinsä. Japaniksi Shiron nimi kirjoitetaan kanjeilla 白狼. Merkeissä 白 viittaa valkoiseen, kun taas 狼 suteen. 

Shiro ei ole enää perheensä kanssa tekemisissä karattuaan japanista vuonna 1895. Sisaruksiinsa kuitenkin pitänyt satunnaisesti yhteyttä vanhemmiltaan tietämättä. Liittyi karkaamisensa jälkeen Crimsoniin, jossa on nykyään vastuussa palkkatapoista. Shiro kuuluu myös Crimsonin sisäpiiriin. Asuu pääasiallisesti Moskovassa, mutta tuppaa matkustella myös muualla.


Outo, arvaamaton, sekopää. Tässä muutama adjektiivi, millä Shiroa saatetaan kuvailla Crimsonin piireissä ja sen ulkopuolellakin. Vaikka hän alunperin liittyi järjestöön rivisotilaana, on hän onnistunut vuosisadan aikana raivata tiensä hyvään asemaan Crimsonin sisäpiirissä. Tällä hetkellä mies on vastuussa järjestön kautta hoidetuista palkkamurhista. Kun kyseessä taas on joku erityistä tarkkaavaisuutta ja taitoja vaativa tapaus, on hän se, joka kutsutaan paikalle. Shiro tekee sen myös mielellään, oli kyseessä uhkailua, kiristystä taikka tappamista. Näennäisesti hän on rento ja huumorintajuinen heppu - ehkä hieman omituisella alavireellä.

Se oli eräs kaunis päivä kun Omorien esikoinen loukkaantui leikkiessään ja sai haavan polveensa. Pahaa aavistamaton palvelija meni auttamaan ja siitä hyvästä sai kätensä lävistetyksi senbon-neulalla. Ase oli muodostunut nuoren vampyyrin omasta verestä. Shiro kykeneekin manipuloida niin omaa kuin muidenkin verta, muokaten niistä teräaseita. Jotta hän pystyy muokata toisten verta, täytyy hänen kuitenkin olla siihen kosketuksissa. Teräaseiden koko riippuu täysin siitä määrästä verta, mitä niihin käytetään. Aseiden muotoa hän taas pystyy manipuloida veren riittävyyden mukaan aina uudestaan ja uudestaan. Kyky on tullut eritoten avuksi hänen urallaan Crimsonissa. Shiro suosii kykynsä käyttöä normaalien aseiden sijaan, vaikka kantaa niitäkin aina mukana varmuuden vuoksi. Hän onkin erittäin etevä erilaisten veisten käytössä. Veren ottaessa miekan muodon, näyttää se useimmiten japanilaiselle tutulta katanalta.

Varjopuolena Shiron kyvylle on se, että jos hän käyttää omaa vertaan liikaa, alkaa häntä jossain vaiheessa heikottaa. Tämän vuoksi hän suosii muiden veren käyttämistä, jos vain mahdollista. Koska hänen kykynsä liittyy veren mainpuloimiseen, on hän myös keskiverto vampyyria verenhimoisempi tapaus. Tästä syystä Shiro on tottunut juomaan verta usein.

Verestä luodut teräaseet eivät myöskään jää ikuisesti kiinteään muotoon. Ne muuttuvat nesteeksi viimeistään muutama tunti siitä, kun niiden on annettu olla sellaisenaan. Vaihtoehtoisesti Shiro voi itse palauttaa esineen takaisin nestemäiseen muotoon. Hän ei kuitenkaan pysty palauttamaan verta enää takaisin itseensä, vaan menettää sen täysin.

Oman kykynsä lisäksi Shiro myös omaa jaloverisille ominaisen kyvyn muokata muistia. Hän on kohtalaisen hyvä siinä varsinkin ihmisten ja itseään heikompien vampyyrien kohdalla.


Ulkoisesti kuolematon näyttää jääneen jonnekin 30 ikävuoden paikkeille. Shiro on kasvanut 184 senttiin ja on ruumiinrakenteeltaan jäntevä. Miehessä ei ole kovinkaan paljoa ylimääräistä massaa, mutta hän on vahvarunkoinen kiitos erilaisten taistelulajien, mitä on harrastettu lapsesta saakka. Kasvoiltaan Shiro on teräväpiirteinen korkeine poskipäine ja vinoine hymyineen. Piirteet antavatkin hänelle kettumaisen viekkaan lookin. Hän on usein perusilmeeltään ilkikurinen tai vaikuttaa siltä, että tietäisi jonkun salaisuuden mitä muut eivät. Miehen silmät ovat aasialaisille tyypillisesti mantelinmuotoiset ja tummanruskeat. Niiden katse on usein tietäväinen ja viekas. Hänen hiuksensa ovat todellisuudessa mustat, vaikkakin tällä hetkellä värjätty harmaan sinertäviksi. Ne ajetaan sivuilta lyhyeksi ja pidetään päältä pidempänä. Shiro nauttii hiustensa värjäämisestä noin muutenkin, joten sävy saattaa vaihdella välillä jopa kuukausien välein.

Liikkeeiltään Shiro on nopea ja sulava. Hänen kulussaan on tietynlaista kissamaista ketteryyttä ja hiljaisuutta vaikka persoonaltaan hän onkin räväkkä. Shiro myös luottaa vampyyreille ominaisiin teräviin aisteihinsa siinä missä nopeuteensa.

Vaatetukseltaan Shiro suosii näyttävää pukeutumista, oli kyseessä sitten siisti puku, taikka hieman räväkämpi asukokonaisuus. Hän pitää väreistä ja yleensä hänen pukeutumisensa sisältääkin edes yhden väripilkun. Jaloissa menevät niin hienommat puvunkengät, kuin bootsit että tennaritkin. Hän käyttää myös paljon koruja. Tavanomaisesti hänellä näkee korvakoruja, sormuksia kuin rannerenkaitakin. Ei olisi mitenkään väärin sanoa, että Shiro on suhteellisen turhamainen tapaus. Niin vaatteisiin kuin omaan ulkonäköön noin muutenkin käytetään mittavia summia rahaa. Hänelle kelpaa vain paras, mikä tulee tietenkin esiin niin vaatteiden laadussa kuin hintalapussakin. Vaikka hän on luonteeltaan ja työnkuvaltaan hieman kaoottinen, on hän ulkonäöllisesti aina huoliteltu.

Yksi asia mistä vampyyri on eritoten vuosien varrella innostunut, ovat tatuoinnit. Shiro omaakin paljon tatuointeja, eikä myöskään pelkää esitellä niitä muille avonaisten paitojen tai lyhyiden hihojen muodossa. Tatuoinnit ovat pitkälti sekoitus numeroita, symboleja kuin kirjoitusta hiraganalla ja kanjeilla. Näyttävimmät tatuoinnit löytyvät hänen selästään. Ironisesti hänen työhönsä nähden, Shiron koko selkää peittää Japanilainen versio sydänsutrasta (Hannya Shingyo).



Shiro on hieman omalaatuinen heppu, joka ei tunnut ottavan elämää tai muita liian tosissaan. Päällisin puolin hän saattaa vaikuttaa rennolta ja huumorintajuiselta - vaikkakin hänen huumorinsa voi tilanteesta riippuen näyttäytyä hieman omituiselta. Vampyyri tulee herkästi muiden iholle ja heittää huulta epäsopivissakin tilanteissa. Mitään ei tunnuta ottavan liian tosissaan. Shiro ei ole sellainen joka stressaa liikoja tai olisi muutenkaan takakireä. Hän on sitä tyyppiä joka etsii inspiraatiota sekä aiheita innostua jatkuvasti. Nurja puoli tähän on se, että hän myös tylsistyy erittäin helposti. Tällöin vampyyri etsii jännitystä niin juhlimalla, huumeilla kuin satunnaisella petiseurallakin. Sekään ei kuitenkaan tunnu riittävän pitkäksi aikaa, hänen jo siirtyessä etsimään itselleen uutta viihdykettä.

Mitä tulee hänen työhönsä Crimsonissa, tuntuu se olevan ainoa asia, minkä Shiro ottaa tosissaan. Sekin johtuu pitkälti siitä, että hän on väkivaltaan ja julmuuteen taipuva persoona, joka nauttii päästessään näyttämään kykyjään sillä saralla. Työ on hänelle useimmiten hauskaa, vaikka hänen asemansa vaatii myös vastuuta ja päätöksentekoa. Shiro omaakin ehkäpä hieman psykopaattisiakin piirteitä, mitkä tulevat parhaiten esiin hänen empatiakyvyttömyydessään sekä välinpitämättömyydessään muita kohtaan. Se on kuitenkin osasyy siihen, miksi hän on niin hyvä siinä mitä tekee. Hän ei tunne sääliä, eikä epäröi suorittaessaan työtehtäviään. Sosiaalisessa elämässä tämä aspekti hänessä kuitenkin näyttäytyy ennemminkin siinä, kuinka hän kohtelee muita. Hän on suorasukainen ja häneltä puuttuu tietynlainen hienovaraisuus sosiaalisissa tilanteissa. Vitsiä saatetaan heittää vakavallakin hetkellä, missä moinen saa aikaan järkytystä. Se ei kuitenkaan vampyyria haittaa, sillä mitä enemmän hauskoja reaktioita hän saa muissa aikaan, sen parempi.

Shiro ei myöskään ole se henkilö, jolta kannattaa odottaa empatiaa taikka ymmärrystä vastoinkäymisten sattuessa. Hänen on erittäin vaikea asettua tunnepuolella toisen asemaan, eikä aina ymmärrä mikä muita harmittaa. Kun tunnepuolella tilanne käy hänelle hankalaksi, ryhtyy vampyyri usein siinä hetkessä peittämään tilannetta huumorin avulla. On helppo piiloutua huumorin taakse ja heittää kaikki lekkeriksi. Usein tämä myös riittää harhauttamaan muita ja tilanteesta päästään tällä tavoin pois. Hän harvoin avaa omia tuntojaan muille vakavasti ja jos näin tekee, osoittaa se hänen luottavan toiseen osapuoleen erittäin paljon. On kuitenkin harvoja, joille tätä puolta itsestä suostuttaisiin näyttää. Shiro tykkää esittää että kaikki on hyvin ja että hän on kontrollissa. Kontrollinpuutos omasta elämästä onkin ehkä se asia, minkä menetystä hän eniten pelkää.

Mitä tulee Shiron persoonaan noin muuten, osaa hän olla aikamoinen tuuliviiri. Näennäisesti hän on rauhallinen sekä huumorintajuinen, mutta sekin saattaa muuttua silmänräpäyksessä. Hänen hyväntuulisuutensa voi nopeasti säröillä, jos hän tuntee tulevansa pilkatuksi taikka ylenkatsotuksi. Kotipuolessa hän joutui nuorempana kuunnella kommentointia puoliverisyydestään, joten ei siedä kunniansa loukkaamista tai alentavaa kohtelua. Tällaisen tilanteen tullessa eteen hän saattaa napsahtaa nopeasti, eikä tilanne jää pelkkään huutoon. Shiro ei epäröi käydä fyysiseksi, jos uskoo sen ajavan asiaansa paremmin. Hän on noin muutenkin hyvin arvaamaton sen suhteen, mistä päättää päreensä polttaa. Hänen taitojensa kyseenalaistaminen on varmasti yksi keino siihen, mutta miehen tuuli riippuu niin päivästä ja tilanteesta että muiden on vaikea sitä arvioida. Joskus hän voi tulistua ja joskus taas nauraa räkättää huvittuneena.

Shiro ei oikeastaan arvosta sitä, jos häntä yritetään pakottaa tietynlaiseen muottiin tai saada toimimaan tietyn käytösmallin kautta. Onneksi Crimsonissa mies on päässyt levittämään siipiä itsenäisyytensä kannalta. Nykyään hän on myös sellaisessa asemassa, missä harvat pystyvät häntä komennella. Joiltain hänkin on valmis ottamaan neuvoja ja käskyjä vastaan, mutta näitä yksilöitä hänen täytyy pitää erityisessä arvossa. Shiro loppupeleissä kunnioittaa oikeastaan vain niitä, joista on hänelle itselleen eniten hyötyä ja joista hän aidosti pitää. Kun hän oikeasti välittää jostakusta, on hän valmis tekemään pelottavia ja julmiakin asioita näiden puolesta. Hän ei ehkä osaa aina osoittaa kiintymystään niillä tavanomaisilla taikka hempeillä keinoilla, mutta hänet hyvin tuntevat osaavat kyllä lukea rivien välistä. Kaikenmaailman hempeily saa Shiron herkästi tuntemaan olonsa tukalaksi ja kiusaantuneeksi. Sellainen käytös on hänen mielestään omituista, eikä sellaiseen toimintaan oikeastaan olla omassa elämässään koskaan ehditty tottua.

Mitä tulee suhdepuoleen on Shiro sillä saralla yksinäinen susi. Toki hän saa itselleen seuraa ja sitä hankkiikin, mutta mitä tulee pidempiaikaiseen seurusteluun, ei hän ole koskaan elämässään ollut kunnon suhteessa. Tämä johtuu osittain siitä, että hän tylsistyy helposti ja osittain myös siitä, ettei hän ole koskaan löytänyt ketään, joka herättäisi hänen kiinnostuksensa sillä tavoin. Toki säätöjä hänellä on ollut vuosien varrella, niin pidempiä kuin lyhyempiäkin. Yleensä nämä kuitenkin kariutuvat joko hänen toimestaan tai sitten yhteisymmärryksestä. Shiro on yleensä hyvin suora haluistaan, eikä anna ymmärtää omalta osaltaan kyseessä olevan enemmän kuin mitä se todellisuudessa on.

Välillä Shiro pohtii, onko hän edes kykeneväinen rakastamaan, vaikka tietää todella pitävänsä jostain harvoista ja valituista. Usein nekin ovat hänelle täysin platonisia suhteita, missä ei ole minkäänlaisia rakkauden odotuksia. Shiro saattaa kuitenkin kokea syvää fyysistä ihastusta nähdessään jonkun tarpeeksi silmäänsä miellyttävän, mutta siihen se useimmiten jää. Tällöin hän ei jahkaile, vaan pyrkii tekemään kaikkensa saadakseen ihastuksensa kohteen itselleen. Halutessaan hän osaa olla erittäin hurmaava ja supliikki. Vitsiä heitellään ja toista osapuolta vietellään niin sanoin kuin teoinkin. Shiro ehkäpä loppupeleissä nauttii jahtaamisen haasteesta enemmän, kuin jonkun saamisesta. Usein voitettuaan jonkun hän kyllästyy pian ja siirtyy liehittelemään jo jotakuta muuta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö hän olisi hyvin omistuksenhaluinen ja jopa mustasukkainen niistä, ketä liehittelee. Kun hän on kiinnostunut, haluaa hän toisen täysin itselleen niin pitkäksi aikaa, kun kiinnostus tuota kohtaan riittää. Kun hänen kiinnostuksensa sitten lopulta lopahtaa, lopahtaa se täysin. Tällöin Shiro ei kaihda ilmaista mielenkiintonsa loppumista suoraa.


Hideo Omori oli japanilaisen jaloverisen Omori-suvun perijä ja tulevaisuuden toivo. Siinä missä suku nautti arvostusta ja valtaa omassa kotimaassaan, ei se estänyt jäseniä haluamasta saavuttaa lisää valtaa myös muualla. Niinpä Hideon morsiameksi valikoituikin meren takaa Joseonista jalosukuinen Dan Bi. Siinä missä Omorit olivat tunnettuja Japanissa, olivat Minin suku arvostettuja Joseonissa. Niinpä kaksikko astui avioon ja Dan Bi jätti kotimaansa, muuttaen miehensä luokse Japaniin. Vuonna 1710 pariskunnalle siunaantui noiden ensimmäinen lapsi - Shiro.

Vaikkakin niin Omorit kuin Minitkin olivat tiedostaneet järkevyyden levittää sukuaan muualle, ei Shiro varttuessaan säästynyt kommenteilta puoliverisyydestään. Jotkut Japanilaiset jalosukuiset perheet olivat katkeria siitä, että Hideon morsioksi ei ollut valikoitunut nainen heidän suvustaan. Tämä katkeruus oli helppo piilottaa ilkeiden kommenttien ja arvostelun taakse. Koska harvat uskalsivat sanoa näitä asioita päin Hideon naamaa, joutui Shiro kuunnella niitä. Dan Bi sai myös osakseen kommentointia, mutta jalosukuisena leidinä nainen käsitteli moiset tilanteet oman arvonsa mukaisesti. Pian kukaan ei kehdannut arvostella naistakaan tuolle suoraa. Supinat selän takana eivät kuitenkaan loppuneet siihen.

Vuosia Shiron jälkeen perheeseen saapuivat myös pikkusisko Yona ja pikkuveli Raijiro. Siitä huolimatta että Shiro jo nuorena aiheutti päänvaivaa vanhemmilleen niin käytöksensä kuin touhujensa avulla, oli hän aina läheinen sisarustensa kanssa. Näitä kohtaan oltiin suojelevaisia ja usein Shiro joutui ongelmiin ihan senkin vuoksi, että otti syyt sisarustensa toilailuista niskoilleen. Tämä ei kuitenkaan häntä haitannut, sillä hän oli tottunut olemaan vanhempiensa pettymys. Se ei kuitenkaan muuttanut sitä, että samalla hän oli myös perheen perijä ja vanhempiensa suurten odotusten kohde. Shiro ei kuitenkaan koskaan pitänyt niistä odotuksista ja etikettisäännöistä mitä häneen yritettiin pienestä pitäen iskostaa. Hän koki jalosukuiset piirit Japanissa ahdasmielisiksi ja ylpeiksi. Toki, ylpeyttä häneltäkin löytyi ja roppakaupalla, mutta kaikki tuntuivat panostavan niin paljon siihen, miltä näyttivät muiden silmissä. Shiroa moinen ei voinut vähempää kiinnostaa. Vierailut äidin kotimaahan eivät kuitenkaan osoittaneet elämän jalosukuisten keskellä olevan kovinkaan erilaista Japanista. Joseoninkaan puolella Shiro ei säästynyt sikäläisten jalosukuisten kommentoinnilta. Tilanne ei kuitenkaan koskaan ollut yhtä paha kuin Japanissa. Omalla tavallaan Shiro tykästyi Joseoniin ja siellä vierailuun. Äidin suvun kanssa hän myös tuli toimeen paremmin kuin useiden isän puolen sukulaisten.

Siinä missä Japanin ja Joseonin välit alkoivat erilaisten selkkausten vuoksi kiristyä 1800-luvun loppupuolella, kiristyivät myös Shiron välit hänen vanhempiensa kanssa. Niin hänen yleinen käytöksensä kuin ylenpalttinen verenjuomisensa kykynsä johdosta hiersi välejä. Tähän myös vanhempien kokema paine maidensa välisten kiistojen johdosta sai nuo kohdistamaan turhautumisensa vanhimpaan poikaansa. Kontrolloidakseen Shiroa, kuin myös saadakseen nostettua omaa asemaansa Japanissa, olivat vanhemmat alkaneet suunnitella pojalleen avioliittoa. Vaikka Hideo oli lopulta nainut naisen Joseonista ja noiden lapsi oli puoliverinen, riitti Japanissa silti sukuja, jotka tahtoivat tulla liitetyksi Omoreihin. Ja olihan Shiron naittaminen jonkun vanhan ja arvostetun Japanilaisen suvun naiselle omiaan saamaan muut unohtamaan hänen puoliverisyytensä ja nostamaan Omorien statuksen taas korkeuksiin. Valitettavasti kukaan ei odottanut, että Shiro tekisi sen, mitä teki. Vuonna 1895 mies katosi Japanista tyystin.

Shiro oli suunnitellut pakoaan jo jonkin aikaa kuultuaan naimakaupoista. Lopulta kun aika lähteä tuli, ei kukaan tiennyt paremmin ja ehtinyt häntä estää. Kukaan ei edes tiennyt minne hän oli menossa. Shiron matka Japanista kulki Qingin kautta aina Venäjälle asti. Venäjällä yksinäisen jalosukuisen asema ei kuitenkaan ollut niin hohdokas kun Shiro oli ehkäpä ajatellut. Ja nyt, yksin ja ilman sukuaan, oli hänen selviytymisensä täysin kiinni hänestä itsestään. Lopulta Shiro kuuli venäjällä toimivasta Crimsonista. Järjestö kiehtoi häntä ja niinpä hän hankkiutui tuon jäseneksi. Vielä silloin kieltä alustavasti osaava vampyyri päätyi rivisotilaaksi. Se ei kuitenkaan Shiroa haitannut, sillä hän nautti siitä väkivallasta, mitä pääsi harjoittamaan. Kieltä opittiin myös muiden järjestössä olevien tovereiden avulla. Vuosien saatossa Shiro eteni aina ylöspäin, niittäen niin mainetta kuin kunniaa. Hän tuli eritoten tunnetuksi “ongelmanratkaisutaidoistaan.” Todellisuudessa hän oli erittäin hyvä tappamaan sellaisia, joista haluttiin päästä eroon ja hankkimaan taas tietoa niistä, joilta sitä tarvittiin. Koska hän ei kaihtanut väkivaltaa, vaan oikeastaan nautti siitä, oliko ihmekään että hän oli työssään etevä?

Siinä missä hän oli jättänyt oman perheensä, ei Shiro kuitenkaan ollut lopulta yksin. Crimsonista kehkeytyi hänelle omanlainen perhe, jonka kanssa ei pitänyt esittää olevansa jotain muuta kuin oli. Ennen kuin hän ehti kunnolla huomatakaan, oli jo miltei vuosisata vierähtänyt Crimsonin piirissä. Näiden vuosien aikana hänen potentiaalinsa järjestön sisällä oli myös huomattu ja lopulta hän päätyi niin Ilyan kuin muunkin sisäpiirin tietoon. Hänen toimintansa onnistui jollain tavalla tehdä vaikutuksen, sillä pian Shiro saikin enemmän huomiota järjestön isoimmilta nimiltä. Ja loppu onkin sitten historiaa. Niinkin hyvään asemaan Shiro on ehtinyt järjestössä vietettyjen vuosien aikana päästä, että hän on nykyään osa sen sisäpiiriä. Vaikka hänestä ei olisi aluksi uskonut olevan johtoasemaan niin rämäpäisyytensä kuin arvaamattomuutensakaan johdosta, ottaa Shiro nykyisen tehtävänsä Crimsonissa hyvinkin vakavasti.

Mitä taas tulee Shiron perheeseen ja sukuun, on mies vuosien varrella pitänyt yhteyttä pelkästään nuorempiin sisaruksiinsa. Nuokin hän on vannottanut pysymään hiljaa nykyisesti olinpaikastaan, sillä jos vanhemmat saisivat tietää, yrittäisivät nuo varmasti raahata hänet takaisin Japaniin. Sen verran Shiro on kuitenkin niin sisarustensa kuin omien kontaktiensa avulla pitänyt perheensä liikkeitä silmällä, että tietää näiden muuttaneen Eurooppaan siksi aikaa, että Japanin ja nykyisen Korean pahimmat konfliktit olivat ohitse. Nykyään perhe asustaa taas japanissa. Hänellä ei ole kuitenkaan itsellään minkäänlaisia suunnitelmia palata, vaan nauttii täysin itsenäisyydestään ja elämästään venäjällä.


◾ Omistaa 2-vuotiaan Egyptin mau tyttökissan, nimeltä Ume, joka on miehen silmäterä. Mitä tulee kissaan, on Shiro oikea cat-dad, leperrellen lemmikilleen vapaasti ja lellien tuota minkä kerkeää. Noin yleisestikin Shiro pitää eläimistä, mutta luokittelee itsensä enemmän kissa- kuin koiraihmiseksi. Saattaisiko johtua siitä, että jotkut ovat luonnehtineet myös häntä kissamaiseksi joiltain osin.
◾ Miehen äidinkielenä toimii Japani. Koreaa osataan myös äidinkielen tasolla, sillä onhan hän puhunut pienestä pitäen äitinsä kanssa kyseistä kieltä. Venäjä on astunut myös mukaan siellä vietettyjen vuosien aikana ja nykyään Shiro puhuu sitä erinomaisesti. Näiden lisäksi mies osaa myös englantia.
◾ Shiro on paheisiin koukuttuvaa tyyppiä. Tämä näkyy ehkä selkeimmin hänen tupakoimisessaan, kuin myös erilaisten bilehuumeiden käytössä. Alkoholia mies nauttii myös silloin tällöin ja omaakin suhteellisen hyvän toleranssin.
◾ Autona toimii tummansininen Nissan GT-R. Omistaa myös muutaman moottoripyörän.
◾ Omistaa liudan veitsiä, kuin muutaman käsiaseenkin, joita kantaa vaihdellen mukanaan. Pidemmän päälle kuitenkin tukeutuu omaan kykyynsä.
◾ Shirolla on paha tapa keksiä muille lempinimiä. Onko lempinimi hyvä tai ei riippuu täysin siitä pitääkö Shiro toisesta vai ei. Niille joita ei voida sietää tietenkin keksitään ne mahdollisimman kamalat nimet.
◾ Shiro on seksuaaliselta suuntautumiseltaan kaikkiruokainen