Post by AyAy on Mar 16, 2020 2:18:22 GMT 2
Nimi: Abby (sukunimeä ei tiedä) Laji: C-taso Spk: tyttö Ikä: 19-vuotias Luokka: NC |
Taidot
Perus mitä c-tasoiset pystyvät käyttämään voimiansa, mutta niiden hallinnassa on vielä oppimista. Ehkä hieman erikoisena on se, että veren himoa hän osaa hallita hyvin. Hän ei pidä asiaa ongelmana itsellensä, vaikka se näyttää tekevän muille välillä hallaa, kun he huomaavat hänen hallinansa.
Ulkonäkö
Ensi silmäyksenä hänen on pitkä ja hoikka valkoinen aave. Hän ei näytä omalta ikäiseltään vaan nuoremmalta mitä on. Silmänsä ovat lumenvalkeat (tietyissä valon osuessa silmiin niin ne näyttävät sinisiltä) ja samoin hiuksensa, mikä myös ylettyvät alaselkään asti ja ovat suorat. Ihokin on albiinomainen, mutta hieman näyttää synkältä tietyn valojen alle kertoen, siitä mitä hän aikoinaan eli. Kasvon piirteet ovat hyvin sirot ja ylhäiset. Ripset ovat poikkeuksellisen paksut ja tuuheat. Sormetkin ovat hyvin pitkät ja laihat. Keho tehty täydelliseksi balleriinaksi.Vaatetus tyyli ei ole hänen vahvuutensa ollenkaan, koska hänen päällä voi olla mitä tahansa. Hänellä ei ole oikein silmää vaatetus kokonaisuuteen. Monesti hän rikkoo vaatetus koodeja. Mutta siitä huomaamatta hän osaa pukea sellaisia vaatteita päällensä, mitä ei heti ajattele ne sopisivat sittenkin yhteen. Mutta hän viihtyy ilmavissa vaatteista, eikä myötäilemisistä olevista tanssiaismekoista. Vaatetus on myös peittävää tyylistä, koska ei pidä siitä miten jotkut vaatteet ovat liian avonaisia. Myötäilevät menevät, jos ovat mukavat yllään. Vaateet ovat yleensä kerran käytettyjä. Koruista tai esineitä hän ei oikein käytä, koska ne tuntuvat ihoa vasten omituiselta.
Menneisyys eli enemmänkin lapsuuden aikana ei ollut kovinkaan ystävällinen hänen kehollensa. Hänen selässä näkyy ruoskan jälkiä, mitkä ovat haalistuneet muuttuessaan vampyyriksi. Ennen muuttumista hän oli heikossa hapessa, kun hän kärsi leukemiasta ihmisen loppu vaiheessa. Se kuitenkin jätti hänelle kuoleman näköisen katseen ja olemuksen, vaikka vampyyrin muuttumisen myötä lähti syöpä ja löytää uuden mahdollisuuden elää.
Luonne
Ehkä aluksi vaikuta auttavaiselta, koska hän on hyvin hiljainen ja varautunut. Mielellään ja ystävällisesti yrittää auttaa jokaista jota voi. Silti hän ei halua, että hänestä olisi haittaa kenellekään. Siksi osittain myös hän pukeutuu aavemaiseen olemukseen, kuin hän olisi vain varjo siinä. Enemmäkseen hän on enemmän omissa maailmoissansa ja silloin tytön silmät ovat kuin lumen usvaa. Ollessaan sosiaalisemmassa tilanteessa hän saattaa mennä joskus shokkiin, koska hän ei tiedä miten hänen pitäisi toimia. Silloin hän suojautuu omiin ajatuksiin ja alkaa juttelemaan itselleen (mielessänsä). Pahassa shokissa hän vain jähmettyy patsaaksi. Kovasti hän yrittää päästä shokkimaisuudestaan ja petrata sitä tunneillakin. Välillä hän saattaa tuntea itsensä hyvinkin jälkeen jäänyttä ja pakenee omaan maailmaansa.
Luotettava ja hyvin arvaamaton sanoissaan välillä, kun hän ei osaa ilmaista itseänsä jännittävissä tilanteissa. Sanoma on kuitenkin rehellistä. Hän ei kauheasti vihaa ihmisiä tai vampyyreitä. Jos toinen ei pidä hänestä se on vain hänelle OK tilanne. Tietyllä tavalla hän onkin rento, mutta tietyssä vampyyri asioissa hän kurittaa itseänsä kovasti. Koska hän toisinaan haluaa tulla sujut vampyyri minän kanssa, vaikka hänessä on syvästi ihmismäisyyttä.
Noidista hän ei kauheasti tiedä, kuin se mitä Dashwood on puhunut niistä. Heitä kohtaan on kuitenkin varauksellinen. Jollakin tavalla pitää heitä ihmisenä ja siksi antaa asian olla, jos törmäisi sellaiseen.
Verenhimoa toisella ei ole paljokaan, mutta tasaisesti hän vetäisee pillerit poskeensa. Pillerit ovat hänelle kuin söisi jokaisen päivänä vitamiini annoksen. Silloin tällöin hän on kyllä miettinyt miltä veri saattaisi maistua, kupista tai suoraan suonesta. Veri on hänelle hyvin arka asia, kuin pojan pussaaminen. Hän käyttäytyy hyvin neitseellisesti, mutta sitähän onkin. Veri tabletit ovat hänelle ihan OK hommaan, kuin olisi vetämässä lääkkeitä suuhun.
Mielellään hän harrastaa erilaista kulttuuriin liittyvään, mutta fyysisen puolen urheilu on baletti. Vapaa-ajalla kuitenkin urheilun voittaa haaveilu olo tila ja opiskeluita enemmän vampyyreistä ja ennen kaikkea sen hierkarkkia.
Uskollinen luojalleen, vaikka alussa hän ei oikein pitänyt luojastansa. Hiljalleen hän on alkanut arvostaa häntä enemmän, kuitenkin ei halua astua toisen varpaille ja siksi pysyy etäällä mielellään.
Jollakin taholla hän on edelleen aika uskovainen katolilaisuuteen, vaikka hän ei kauheasti muista uskonnosta. Sen hän sinäänsä muisti, että ihmisenä hänellä oli kova yhteys jumalaan. Haluaa pitää uskomuksen yllä, että hänen ihmismäisyytensä voisi pysyä myös hänessä kauemmin.
Helposti hän stressaa erilaisista uusista asioista. Tämä vampyyri maailma ja se mitä hän ei muista oikein sekoittavat hänen mielialaa. Välillä se haittaa ja välillä ei taas haittaa, että ei muista menneisyyttä. Se on kuitenkin hänelle hyvin stressaavaa niin kuin uudet tilanteet. Yrittää kuitenkin asiat nähdä todella arvoisena, että ihan jokaisesta tarvitsisi stressata. Mielellään hän ei puhu menneisyydestä, kun hän vai muistaa sieltä ja täältä pätkiä.
Menneisyys
Ennen muistin menetystä Abby oli kuitenkin syntynyt Blood sukuun. Sukuun, joka oli monen sadan vuoden ollut noita sukuinen. Nuori noita nimeltään Able rakastui nuorena väärään mieheen, joka oli Izar Arrats jälkipolvessa alenevassa polvessa elävään maagiaismieheen, jota perhe ei hyväksynyt. Siistä rakkauden seikkailuista Able alkoi odottaa Abbyä. Tulevaa lasta ei hyväksytty, vaikka ei ollut kontaktissa lapsen isään. Synnytyksen aika ollessa, niin se oli todella vaikea ja hankala. Able alkoi vuotaa verta. Piakkoin hän kuoli synnytyksessä. Suku oli tunnettu käyttämään mustaa magiaa ja sen avulla Able pelastettiin, mutta uhriksi joutui oma vasta syntynyt vauvansa. Ennen kuin magia voisi iskeä nopeammin lapseensa niin Able matkan varrella olevalle katoliselle orpokotiin hän jätti lapsensa. Hentoiseen paperilapulle kerrottiin vauvan nimensä ja milloin oli tullut maailmaan. Isän nimi oli kirjoitettu, mutta mustalla kynällä väritetty sen päälle kuin Able ei sittenkään halunnut Abbyn tietävän kuka olisi hänen isänsä, mitä sukunsa oli vihannut niin kovasti.Hän ei muista menneisyydestä paljon mitään. Muutosvaihteen yhteydessä hänelle tuli muistin menetys. Ensimmäiset muistot olivat hänellä hautuumaalla, missä Dashwood oli paikalla ja Lucas. Hän sai silloin tietää, että Dashwood oli muuttanut hänet vampyyriksi, mutta minkäänlaista syytä hän ei ole saanut tietää miksi muutettiin. Ainoa syy oli hieman sitä, että toinen olisi menehtynyt alle vuoden sisällä syöpään. Monta viikkoa alku vaiheessa hän eleli Dashwoodin huostassa, kunnes oli aika pistää tyttö koulun penkille. Lucas oli alku vaiheessa auttanut häntä tunneilla, että ei tarvitsisi rassata. Dorianin tunnit kuitenkin oli hänelle helvettiä.
Muuttuessa vampyyriksi ja siinä yhteydessä muistin menetyksen takia hän ei kauheasti muista ihmiselämästään. Hän muistaa, että hänet oli kasvatettu katollisessa orpokodissa. Minkä ikäisenä sinne mennyt tai miten hän oli joutunut sinne, ei ole minkäänlaista tietoa. Sen hän muistaa kovan kurin ja varsinkin suojellessaan ystäviensä. Kuitenkaan hän ei muista mitenkään ystäväänsä hyvin läheiseksi tai tärkeiksi. Joskus myös hän joutui synti pukiksi ja sai siksi kokea piiskoja selässänsä.
Harmaasti hän muisti myös, että oli sairastanut jotakin. Opettajatkin olivat huomanneet lapsen laihtuneen liian nopeasti ja ruoka ei kelvannut. Siitä jäi hieman tapa tähän päivään asti hänellä, että ei paljokaan syö eikä juo mitään.
Dashwood oli kutsunut häntä pelkäksi Abbyksi jo ihmisen aikana. Abbyn mieleksi hän oli ottanut selville myöhemmin orpokodista, että milloin hän oli syntynyt, että tietäisi minkä ikäinen olisi ja milloin olisi synttärit. Mutta tytön sukunimestä hän ei maininnut toiselle, koska toisessa paperissa luki, että olisi toive antaa lapselle a kirjaimella alkavalla nimi. Ehkä Abby oli ei toivottu lapsi tai muuta vastaavaan. Luojansa ei antanut minkäänlaista tiedon murua, koska ei halua vilkuttaa ja antaa turhia mietteitä toiselle. Tulevaisuudessa, kun Abby olisi sujut itsensä kanssa niin hän saisi itse luoda oman sukunimensä. Muuten hän käyttää myös Abbyä sukunimenä.
Hän oli pienesti sanottuna vauva vampyyri ja elämä tulisi loppu elämän olemaan vampyyri elämään ja siihen hänen kannatti enemmänkin keskittyä, kuin menneisyyteen.
Muuta:
- Pitää isossa arvossa Dashwoodin tekoa häntä kohtaan
- Dashwoodin suojatti
- Pitää luonnosta kovasti
- Dorian on hyvin pelottava vampyyri Abbylle ja kaartaa mielellään toista
- Pitää hieman Lucasia toisena roolimallina/isänä
- Tietämättään on alentuvassa polvessa Constantinelle, jonka lapsenlapsi meni naimisiin Blood noita suvun kanssa olevan.
- Asuinpaikka: York, Middeltoniin kartano
Kuvissa Nastya Zhidkova