AIKAJANA    SUHTEET    MOODBOARD

sleep is the most
innocent creature there is
and a sleepless man is the most
                                                    guilty

Antovit riisuivat yli vuosituhat sitten nykyisen Venäjän alueen aatelistoon kuuluneen Zharkovin jaloverisen suvun jäsenet statuksestaan yliluonnollisissa piireissä riistäen titteleiden ja omistettujen maiden lisäksi kaiken vaurauden, jota verrattain pieni suku oli onnistunut itselleen haalimaan. Jäsenet karkotettiin Pietarista ja Moskovasta länteen, jossa perheet erkanivat toisistaan – osa jättäytyi nykyisen länsirajan sisäpuolelle ja osa asettui Ukrainan alueille vannottuaan uskollisuutta Venäjää otteessaan pitävälle neuvostosuvulle, kun taas katkerimmat ja nöyrtymisestä kieltäytyneet jatkoivat matkaansa aina Saksaan saakka saattajanaan käsky olla enää koskaan takaisin palaamatta. Yhtä kaikki suku ei onnistunut kuluneiden vuosisatojen aikana palauttamaan aiempaa asemaansa, ja aikanaan suurin osa luopui haaveista ja lakkasi yrittämästä alkaen rakentaa itselleen toisenlaista elämää, ja kaiuttuaan aikansa varoittavana esimerkkinä muille, Zharkovit pyyhkiytyivät hiljalleen unohduksiin Venäjän yliluonnollisen ylimystön mielistä.

Huolimatta vaatimattomista lähtökohdistaan, Dmitry on onnistunut raivaamaan tiensä yksinkertaisesta talonpoikaiselämästä keskelle silmittömiä rikkauksia ja yltäkylläisyyttä, eikä häntä ole koskaan julkisesti yhdistetty maineensa menettäneeseen Zharkovien sukuun vampyyrin luovuttua syntyessä saamastaan sukunimestä jo 1700-luvun lopulla. Nykyään jaloverinen tunnetaan Ilya Antovin sisäpiirin jäsenenä ja miehen henkilökohtaisena turvapäällikkönä, sekä rikollisjärjestö Crimsonin turvallisuusvastaavana, ja etenkin Venäjän rajojen sisäpuolella mies tunnistetaan niin kasvoilta kuin nimeltä missä tahansa kulkeekaan. Dmitry toimi 1800-luvun ajan Crimsonin arvovaltaisten jäsenten turvamiehenä ennen ylenemistään organisaation johtajan ja sisäpiirin turvallisuustiimiin, josta hän eteni vastaamaan koko järjestön turvallisuudesta ensimmäisen maailmansodan porteilla, ja pitkä ura rikollisjärjestön sisällä on tehnyt jaloverisestä tutun monille Crimsonin alaisuudessa ja hyväksi työskenteleville. Saavutuksistaan huolimatta – tai ehkä juuri niistä johtuen – yksityisyys on aina ollut miehelle tärkeää, eikä Dmitry nauti julkisuudesta tai huomiosta pidättäytyessään mieluummin varjoissa hiljaisena tarkkailijana: kasvot ja nimi ovat kaikki, mitä ulkopuoliset miehestä tietävät.



Vivahteikkaat, yksityiskohtaiset ja todentuntuiset unet olivat pienelle lapselle kuin toinen todellisuus, joka silmät sulkiessa hukutti mielen alleen ja veti tajunnan mukanaan tummiin syvyyksiin, usein painajaismaisiin, eikä Dmitry muista aikaa ennen niiden piinaa. Vaikka varhain alkanut voimakas oireilu herätti hämmästystä niin kärsijässä itsessään kuin perheessä, paljastui henkilökohtaisen voiman todellinen luonne jaloveriselle vasta teinivuosien kasvukipujen keskellä levottoman nukkujan sukellettua tajuamattaan sisarensa uneen pakoon omia painajaisiaan jättäen aamun sarastaessa molemmat hämmentyneiksi. Kyky kontrolloida unia saa Dmitryn otteessa monet eri kasvot loputtomine mahdollisuuksineen ja ulottuvuuksineen, eikä vampyyri vuosisatojen itsepintaisen opettelun ja tutkiskelun jälkeenkään ole varma saavuttaneensa kaikkea potentiaaliaan.

Jaloverinen kykenee vaivuttamaan muita uneen pelkällä tarkoituksenmukaisella kosketuksella, ihmisten ja vähäveristen kohdalla jo pelkällä ohikiitävällä hipaisulla, eikä useampi samanaikainen kohde ole mahdottomuus vaatiessaan vain enemmän keskittymistä ja energiaa – voimakkaampien yksilöiden kohdalla vastustuksen mahdollisuus on aina suurempi mielenhallintaa vastaan harjaantuneiden kokiessa silti voiman väsyttävänä ja kehoa rentouttavana. Kyvyn varsinainen mahti piilee kuitenkin unimaailmassa, jonka koukeroisia polkuja mies pystyy halutessaan muovaamaan ja ohjailemaan mielensä mukaan kuin uhrin alitajunta olisi silkkaa vahaa taidokkaiksi vuosisatojen harjoittelun hiomissa käsissä. Dmitry on kykeneväinen luomaan kokonaisia kohtauksia, maailmojakin, johdattelemaan unten kulkua ja vaikuttamaan henkilöihin, tapahtumiin ja rakenteeseen kuin hiljainen kertoja, näytelmän varjoissa lymyävä käsikirjoittaja, tai vain yksinkertaisesti seuraamaan sivusta uinuvan mielen elämää. Ehdottomasti parhaimmillaan mies on unimaailman rakenteiden valamisessa ja taivuttamisessa: unen hallintaansa varastava vampyyri rakentaa tarinalle raamit kuin näkymättömät seinät, joiden antamat kehykset uneksijan alitajunta täyttää omilla tunteillaan ja ajatuksillaan kykenemättömänä ylittämään asetettuja rajoja ymmärtämättä koskaan törmänneensä esteisiin unen vain muuttaessa kurssiaan sinne, minne ennalta määrätty käytävä sitä ohjaa. Rakenteellinen hallinta on huomattavasti yksinkertaisempaa kuin itse sisältöön kajoaminen vaatiessaan vähemmän keskittymistä ja voimavaroja, kun Dmitry kykenee jättämään uneksijan oman onnensa nojaan sen sijaan, että puuttuu aktiivisesti tapahtumien kulkuun, miljööseen tai henkilöihin, eivätkä uneksijat aina edes huomaa ympärilleen rakentuvia muureja.

Unien hallitseminen ja muovaaminen ei vaadi kosketusyhteyttä, eikä välttämättä edes katseyhteyttä, kunhan Dmitry tietää kenen mieleen on pujahtamassa – välimatka ei kuitenkaan saa olla turhan pitkä, eikä jaloverinen pysty vaikuttamaan kilometrien päässä uneksiviin henkilöihin. Mitä tutumpi uhri miehelle on, sitä helpompaa unta on kontrolloida: kertaalleen kosketettu mieli tunnistaa saapujan päästäen vampyyrin sisälle kuin vanhan ystävän. Halutessaan jaloverinen pystyy naamioitumaan osaksi uhrinsa unta, yhdeksi hahmoksi muiden joukkoon, mutta varsinainen jalkautuminen unimaailmaan vaatii aina, että Dmitry on itsekin unessa, mikä puolestaan jättää vampyyrin puolustuskyvyttömäksi. Uhrit myös muistavat miehen koskettamat unet miltei poikkeuksetta heräämisen jälkeen ja pystyvät mahdollisesti tunnistamaan unissaan vierailleen kutsumattoman vieraan, eikä mies siksi pidä itsensä sisällyttämisestä muiden alitajunnan kiemuroihin kuin hyvin rajoitetuissa tilanteissa nauttien enemmän roolistaan unelmien arkkitehtinä. Rakenteita kontrolloimalla mies onkin parhaimmillaan kykeneväinen aiheuttamaan silmitöntä tuhoa, jopa luomaan loputtoman itseään toistavan silmukan, jota uneksija jää toteuttamaan vailla ulospääsyä mielen tipahtaessa taitavasti luotuun loukkuun, josta tietoisuus ei enää kykene omin avuin heräämään.

Kuten mikä tahansa mielenhallinnallinen kyky, on unienkin kontrolloinnilla seuraamuksensa. Saman mielen toistuva muovaaminen ja luonnottomille kiemuroille taivuttaminen altistaa psyykeen stressille ja jättää aina jälkeensä jotain, jonkin näkymättömän merkin kuin haamusäryn, olivat unet sitten onnellisia fantasioita tai sietämättömiä painajaisia. Aktiivisen harjoittelun ja vuosisatojen toistuvan käytön terästämänä Dmitry on erityisen lahjakas realististen ja vivahteikkaiden unimaailmojen luojana, mutta mitä todellisempia mieliin kaiverretut maisemat ovat, sitä helpompi alitajunnan on hukata suuntansa unen ja todellisuuden välisen rajan alkaessa hitaasti mutta varmasti häilyä. Jaloverinen ei osaa ennustaa kuinka paljon uhrit kestävät kajoamista jokaisen mielen ollessa erilainen ja yhtä yksilöllinen kuin kantajansa – toiset kestävät loputtomiin koskaan haparoimatta, kun toiset taas särkyvät muutamasta kerrasta ja saavat alitajuntaansa peruuttamattomia halkeamia. Mielten järkyttäminen jo pelkillä taidokkaasti alitajunnan syövereistä kaivetuilla painajaisilla on itsessään helppoa uhrien muistaessa unensa, ja unten selittämättömyys ja toisinaan sietämättömän kauhistuttavat raamit saava luonne ovat omiaan ravisuttamaan varmimpiakin yksilöitä.

Hinta, jonka Dmitry itse maksaa kyvystään, on pysynyt samana läpi vuosisadat: mies ei pysty kontrolloimaan omia uniaan kärsien toistuvista ja usein samaa kaavaa toistavista painajaisista, jotka tuntee jo paremmin kuin omat taskunsa muistaessaan herätessään jokaisen näkemänsä unen. Voimattomuudentunne ja kontrollin täysi puuttuminen ovat kasvattaneet nukkumisesta vuosien saatossa punasilmäisen demonin, jota jaloverinen ei mielellään kohtaa kuin pakon edessä. Mies valvoo vuorokausia kerrallaan käyttäen kaikki mahdolliset tauot muutaman kymmenen minuutin kevyisiin torkkuihin, joista käskee yleensä ympärillään olevien itsensä herättää, ja kun syvään uneen vajoaminen on väistämätöntä, Dmitry turvautuu voimakkaisiin kipulääkkeisiin, rauhoittaviin ja vahvoihin huumausaineisiin saavuttaakseen tajuttomuuden ilman unien piinaa. Tästä syystä vampyyri nukkuu kunnolla ainoastaan tutuissa ympäristöissä sekä tietäessään olevansa muiden saavuttamattomissa miehen ollessa tietoinen taipumuksestaan puhua ja toteuttaa uniaan ilman, että havahtuu siihen aina itse – yksin nukkumisessa on kuitenkin riskinsä, sillä jaloverinen ei ole aina kykeneväinen herättämään itseään painajaistensa syvyyksistä vaatiessaan jonkun toisen ravistelemaan tietoisuuden takaisin kehoon. 






Dmitry Michailovich Zharkov syntyi kesäkuun helteisiin Kurskissa, lähellä Venäjän keisarikunnan läntistä rajaa vaatimattomaan talonpoikaiselämään sopeutuneen perheen toiseksi lapseksi muutama vuosikymmen esikoispojan jäljessä, eikä hän jäänyt viimeiseksi sisaren varastaessa kuopuksen tittelin vain seitsemän vuotta myöhemmin. Ihmisten pääasiassa asuttaman maalaiskylän idylli oli opettanut vanhempia myötäilemään kuolevaisten tapoja ja soluttautumaan mahdollisimman luontevasti ihmismäiseen arkeen: kaikki vähäinen varallisuus juonsi juurensa maan antimista ja rehellisestä työnteosta maatilalla kaukana muista yön pedoista. Vaikka Zharkovit eivät olleet nähneet kimalletta tai todellista vaurautta enää lukuisiin vuosisatoihin, oli kaipuu ja katkeruus menetettyä kohtaan nakutettu Mikhailin selkärangalle perintönä, jonka mies aikanaan kaiversi omankin jälkikasvunsa nikamille – tai ainakin yritti, onnistuen kai ainoastaan esikoisensa kohdalla. Siinä missä Lev oli isänsä jatke kantaessaan vanhimman pojan kuvainnollista kruunua ylpeydellä, erosivat kaksi muuta sisarusta tästä kuin yö päivästä Dmitryn ja Ludmilan liimautuessa kiinni toisiinsa jo varhain lapsuudessa, eihän sisaruksilla ollut ikäeroa kuin muutama vaivainen vuosi. Sisartaan vilkkaampana ja uteliaampana pulaan hankkiutuminen oli nuorelle pojalle tavallista, oli kyse sitten maatilan askareista luistamisesta tai sattuneista vahingoista, vaan harvemmin lapsi kohtasi kuritusta vanhempien palkitessa tempauksia järjestävää keskimmäistään vain toruilla ja ajoittaisella huudolla. Isoveljen kanssa Dmitry sen sijaan ajautui harva se hetki ongelmiin, niin fyysisiin kuin sanoin käytyihin taisteluihin – Lev ei voinut sietää pehmeyttä, jolla nuorempaan veljeen suhtauduttiin tuntien kai kateutta huolettomuudesta ja vastuuttomasta asenteesta, lepäsiväthän kaikki vanhempien odotukset esikoisen olkapäillä.

Eikä eripuraa auttanut se, miten Mikhail pakeni viikoiksi kerrallaan Oreliin käymään kauppaa ja tapaamaan kontaktejaan, tai niin mies ainakin väitti ilmestyessään takaisin aina hieman köyhempänä kuin oli lähtenyt, vaikka kukkaron olisi kai kuulunut täyttyä eikä tyhjentyä. Isän poissa ollessa Lev esiintyi perheen päänä ottaen yhteen niin äitinsä kuin nuoremman veljensä kanssa Ludmilan asettuessa taistelevien osapuolien väliin sovittelijaksi toisinaan jopa yrityksessään onnistuen esikoisen tuntiessa sisartaan kohtaan kiintymystä, jota ei koskaan äidilleen tai veljelleen osoittanut. Mikhailin matkat pitenivät pitenemistään miehen saapuessa kotiin ryvettyneenä ja päihtyneenä, selvästi entistä hajamielisempänä ja poissaolevana jättäen Leville otollisia mahdollisuuksia tarttua vallan kahvaan esikoisen käytöksen muuttuessa aggressiivisemmaksi mitä vanhemmaksi tämä varttui. Ja kun vuonna 1771 tummiin pukeutuneet muukalaiset ilmestyivät maalaistalon ovelle perimään Mikhailin vuosien saatossa kerryttämiä uhkapelivelkoja vaatien rahan sijaan palkakseen miehen oikean käden varoitukseksi, ei kukaan uskaltanut enää seisoa Levin tiellä – Mihkail oli lyöty mies, häpäisty ja yksikätinen Crimsonille velkaantunut mitättömyys, joka vajosi muodottomaksi mytyksi keittiön nurkkaan vodkapullo sylissään aina tilaisuuden saatuaan välittämättä edes vaimonsa pehmeistä suukoista ja hellästä huolenpidosta. Teinivuosiinsa varttunut Dmitry oli ensimmäinen, joka sai tuntea nahoissaan isoveljensä piinan lentäessään harva se viikko ulos kotoa milloin minkäkin riidan ja käsirysyn seurauksena päätyen nukkumaan öitään maatilan heinäladossa useammin kuin omassa sängyssään.

Sed in rutrum justo, vel tempor odio. Nullam nulla quam, posuere sit amet venenatis non, porttitor ut diam. In mattis diam tortor, porttitor porttitor felis mattis et. Fusce nibh quam, ultrices mollis nibh suscipit, tincidunt sagittis eros. Praesent aliquet neque at lorem posuere, quis vulputate velit scelerisque. In ut nunc a magna pulvinar ultricies quis vel metus. Aenean ut eros nibh. In arcu leo, facilisis vel tincidunt sed, blandit et turpis. Praesent sit amet tincidunt augue. Curabitur finibus magna et lacus scelerisque blandit. Duis vehicula nulla vel mauris euismod, quis ultricies neque faucibus.

Quisque non diam a mauris aliquam suscipit. Cras tempor ante non volutpat vestibulum. Cras vitae sapien vitae nunc tincidunt hendrerit eget vel dui. Vestibulum sit amet suscipit augue. Etiam vulputate pretium eleifend. Morbi enim dolor, semper nec ipsum et, ullamcorper iaculis sem. Sed dictum metus eget iaculis varius. Praesent ipsum lacus, tincidunt et eros at, tempus posuere tortor. Maecenas metus mauris, condimentum ut augue nec, consequat malesuada nunc. Proin sollicitudin lacus nec lectus feugiat, id ultrices purus tempor. Ut feugiat, libero a vehicula finibus, ex turpis dignissim turpis, laoreet tempor nisl nulla et lacus. Nulla ac tortor non dolor semper pellentesque et ut lorem. Morbi molestie sapien odio, eu congue nisl finibus a. Vestibulum tincidunt lacus nec condimentum consequat.






Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Integer euismod augue eget ornare congue. Donec lacinia nulla sit amet elit cursus, ut molestie ligula finibus. In iaculis tincidunt tellus eget consectetur. Nulla finibus blandit iaculis. In non scelerisque nisl. Morbi gravida cursus sapien, in mollis arcu bibendum vitae. Fusce et mi dapibus, consequat ex sed, mollis tellus.

Quisque pellentesque nec tellus ut suscipit. Proin blandit ornare vulputate. Nunc et accumsan felis. Proin risus urna, malesuada id pretium et, auctor ut quam. Mauris eu eros vel sem sodales malesuada id at magna. Aliquam sit amet hendrerit velit, volutpat euismod purus. Quisque sit amet nisl euismod, malesuada orci et, pulvinar libero. Ut porttitor ut lacus consectetur cursus. Donec non mollis ex. Vivamus eros neque, lobortis eu erat sed, facilisis auctor enim. Aliquam sed est sodales est sodales maximus ut id sem. Nunc posuere lobortis massa sit amet venenatis. Maecenas quis arcu sit amet lectus egestas rhoncus eu ut augue. Nunc iaculis vulputate lectus, id mattis mi lobortis eu. Nulla eu vulputate augue.

Sed in rutrum justo, vel tempor odio. Nullam nulla quam, posuere sit amet venenatis non, porttitor ut diam. In mattis diam tortor, porttitor porttitor felis mattis et. Fusce nibh quam, ultrices mollis nibh suscipit, tincidunt sagittis eros. Praesent aliquet neque at lorem posuere, quis vulputate velit scelerisque. In ut nunc a magna pulvinar ultricies quis vel metus. Aenean ut eros nibh. In arcu leo, facilisis vel tincidunt sed, blandit et turpis. Praesent sit amet tincidunt augue. Curabitur finibus magna et lacus scelerisque blandit. Duis vehicula nulla vel mauris euismod, quis ultricies neque faucibus.

Quisque non diam a mauris aliquam suscipit. Cras tempor ante non volutpat vestibulum. Cras vitae sapien vitae nunc tincidunt hendrerit eget vel dui. Vestibulum sit amet suscipit augue. Etiam vulputate pretium eleifend. Morbi enim dolor, semper nec ipsum et, ullamcorper iaculis sem. Sed dictum metus eget iaculis varius. Praesent ipsum lacus, tincidunt et eros at, tempus posuere tortor. Maecenas metus mauris, condimentum ut augue nec, consequat malesuada nunc. Proin sollicitudin lacus nec lectus feugiat, id ultrices purus tempor. Ut feugiat, libero a vehicula finibus, ex turpis dignissim turpis, laoreet tempor nisl nulla et lacus. Nulla ac tortor non dolor semper pellentesque et ut lorem. Morbi molestie sapien odio, eu congue nisl finibus a. Vestibulum tincidunt lacus nec condimentum consequat.






Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Integer euismod augue eget ornare congue. Donec lacinia nulla sit amet elit cursus, ut molestie ligula finibus. In iaculis tincidunt tellus eget consectetur. Nulla finibus blandit iaculis. In non scelerisque nisl. Morbi gravida cursus sapien, in mollis arcu bibendum vitae. Fusce et mi dapibus, consequat ex sed, mollis tellus.

Quisque pellentesque nec tellus ut suscipit. Proin blandit ornare vulputate. Nunc et accumsan felis. Proin risus urna, malesuada id pretium et, auctor ut quam. Mauris eu eros vel sem sodales malesuada id at magna. Aliquam sit amet hendrerit velit, volutpat euismod purus. Quisque sit amet nisl euismod, malesuada orci et, pulvinar libero. Ut porttitor ut lacus consectetur cursus. Donec non mollis ex. Vivamus eros neque, lobortis eu erat sed, facilisis auctor enim. Aliquam sed est sodales est sodales maximus ut id sem. Nunc posuere lobortis massa sit amet venenatis. Maecenas quis arcu sit amet lectus egestas rhoncus eu ut augue. Nunc iaculis vulputate lectus, id mattis mi lobortis eu. Nulla eu vulputate augue.

Sed in rutrum justo, vel tempor odio. Nullam nulla quam, posuere sit amet venenatis non, porttitor ut diam. In mattis diam tortor, porttitor porttitor felis mattis et. Fusce nibh quam, ultrices mollis nibh suscipit, tincidunt sagittis eros. Praesent aliquet neque at lorem posuere, quis vulputate velit scelerisque. In ut nunc a magna pulvinar ultricies quis vel metus. Aenean ut eros nibh. In arcu leo, facilisis vel tincidunt sed, blandit et turpis. Praesent sit amet tincidunt augue. Curabitur finibus magna et lacus scelerisque blandit. Duis vehicula nulla vel mauris euismod, quis ultricies neque faucibus.

Quisque non diam a mauris aliquam suscipit. Cras tempor ante non volutpat vestibulum. Cras vitae sapien vitae nunc tincidunt hendrerit eget vel dui. Vestibulum sit amet suscipit augue. Etiam vulputate pretium eleifend. Morbi enim dolor, semper nec ipsum et, ullamcorper iaculis sem. Sed dictum metus eget iaculis varius. Praesent ipsum lacus, tincidunt et eros at, tempus posuere tortor. Maecenas metus mauris, condimentum ut augue nec, consequat malesuada nunc. Proin sollicitudin lacus nec lectus feugiat, id ultrices purus tempor. Ut feugiat, libero a vehicula finibus, ex turpis dignissim turpis, laoreet tempor nisl nulla et lacus. Nulla ac tortor non dolor semper pellentesque et ut lorem. Morbi molestie sapien odio, eu congue nisl finibus a. Vestibulum tincidunt lacus nec condimentum consequat.

• Äiti ja sisar käyttivät erityisesti nuoruudessa miehestä hellittelynimeä Mitya, mutta nimitys on vuosisatojen saatossa haalistunut, eihän Dmitry ole juuri tekemisissä perheensä kanssa. Crimsonin keskuudessa yleisin etunimestä johdettu nimitys lienee Dima, jota vain harvat ja valitut saavat käyttää suurimman osan puhutellessa miestä joko suku- tai etunimellä.

• Puhuu äidinkielenään venäjää, minkä lisäksi kykenee ymmärtämään ja puhumaan ukrainaa ja saksaa miltei natiivin lailla. Kohottuaan Crimsonin sisällä merkityksellisempään asemaan Dmitry opetteli muun muassa ranskaa ja englantia, mutta ei ole kummassakaan merkityksellisellä tavalla taidokas ymmärtäen kieliä paremmin kuin puhuu niitä – ja harva tietää, ettei talonpoikana varttunut mies osannut lukea tai kirjoittaa ennen 1800-luvun loppua.

• Asuu Moskovassa, Sokolnikin palatsissa omassa huoneistossaan järjestelyn ollessa ensisijaisesti käytännöllinen, sijaitseehan koko turvallisuustiimin päämaja palatsin seinien sisällä. Dmitry omistaa myös Pietarin laidalta tilavan, joskin verrattain vaatimattoman omakotitalon, jonne vetäytyy viettämään aikaansa ja nauttimaan yksityisyydestä aina tilaisuuden saatuaan.

• Vaikka Dmitry kuluttaa rauhoittavia huumausaineita ja unilääkkeitä hoitamaan unettomuuttaan ja painajaisiaan, eivät huumeet muilta osin roolia arjessa tavallisesti näyttele. Pääasiallisena päihteenään jaloverinen pitää vodkaa, eikä kieltäydy vuosikertaviskistä tai ajoittaisesta lasista punaviiniä turvautuen alkoholiin erityisesti tunnemyrskyjen ja vastoinkäymisten edessä. Tupakkaa puolestaan kuluu sitäkin enemmän miehen ollessa paatumaton stressipolttaja, joka nostaa huulilleen savukkeen toisensa jälkeen saadakseen niin käsilleen kuin suulleen jotain tekemistä huutamisen sijaan. 

• Nauttii luonnosta ja ulkoilusta harrastaen säännöllistä lenkkeilyä silloin, kun viettää aikaansa Moskovassa. Mies karkaa muutaman kerran vuodessa metsästämään huolien mukaansa seuraa vain harvinaisissa tapauksissa halutessaan mieluummin viettää aikaansa yksin metsän keskellä. Muiksi kiinnostuksenkohteiksi voisi lukea aseet ja uhkapelit, olkoonkin, ettei mies ole mainittavalla tavalla hyvä häviäjä kimpaantuessaan helposti, mikäli tulos ei näytä voittojohdanteiselta.

• xxx

• xxx